Setäni kysyi minulta, miten mielestäni HR muuttuu, kun tekoälyn vaikutus heijastuu joka puolelle. Totesin, että tervetuloa tekoäly hoitamaan kaikki rutiiniasiat. Rutiiniasioiden hoituessa, kuin tanssi kesällä, voi keskittyä todelliseen lisäarvon tuottamiseen, eli aitoon kohtaamiseen.  

Mitä HR oikeastaan tekee arjessa?
Ollessani töissä isossa kansainvälisessä organisaatiossa yhden liiketoiminnan henkilöstöpäällikkönä eräs työntekijämme kysyi, mitä te siellä HR:ssä oikein teette? Hän kun ei edes tiedä, ketä muita siellä minun lisäkseni työskentelee. Kerroin, että siellä tehdään töitä sen eteen, jotta sinun työarkesi soljuu. Palkat tulevat ajallaan, teillä on koulutuksia, kehityskeskustelut toimivat – huomaisit sen parhaiten, mitä HR:ssä tehdään, jos ne työt jäisivät tekemättä. 

Rutiinit pois – tilaa ihmisten kohtaamiselle
Monissa, erityisesti isommissa yrityksissä on usein sellainen tilanne, että varsinaisesti HR näkyy ainoastaan siinä vaiheessa, kun työt ei suju, on tarvetta puuttua työntekemiseen tai tulee henkilömuutoksia. Varoitusten antamista tuskin kannattaa antaa tekoälyn hoidettavaksi jatkossakaan, mutta moni muu rutiininomainen, mutta tärkeä asia voidaan ulkoistaa tekoälylle! Rutiinitöiden väheneminen auttaisi myös isoissa firmoissa HR-ammattilaisia panostamaan aitoon kohtaamiseen, muutenkin kuin ikävien asioiden kautta.  

Yhdessäkin asiakasyrityksessäni, en tee rutiini HR-asioita, vaan keskityn enemmänkin työyhteisön kehittämiseen ja virtaviivaistamiseen liittyviin asioita. Kasvuyrityksessä, kun koko ajan sattuu ja tapahtuu. Käyn koko ajan (suunnitellusti) keskusteluja työntekijöiden ja tiiminvetäjien kanssa, miten menee, missä on onnistuttu ja millä tasolla kokee oman jaksamisensa.

Aito kohtaaminen on HR:n ydin
Kun sovin palaverisaikaa työntekijöiden kanssa, sanon aina, että varaan tunnin ja käytetään se aika, joka tuntuu luontevalta. Käytännössä palaverit kestävät vähintään sen kokonaisen tunnin. Henkilö saa itse valita aiheet ja kertoa mitä heillä on mielen päällä. Aiheet liittyvät kaikkeen maan ja taivaan välillä: joku avautuu rakkaushuolistaan, toinen työn haasteista tai onnistumisista, kolmas haluaa kertoa rankasta taustastaan ja jonkun kanssa keskustelemme somen aiheuttamista paineista.  

Sitä on aito kohtaaminen parhaimmillaan, tulla kuulluksi ja hyväksytyksi juuri sellaisena, kuin on.  Kuinka tärkeää meille jokaiselle on joskus saada pähkäillä asioita turvallisessa ilmapiirissä – ilman paineita siitä, että joku dissaa juuri minulle tärkeitä asioita.  

Aitoa kohtaamista ja empatiakykyä tuskin tekoäly korvaa – ei nyt – eikä tulevaisuudessakaan. Se, että tekoäly osaa imarrella, on toki kiva lisä, mutta tuskin täyttää jatkossakaan ihmisen tarvetta tulla kuulluksi ja nähdyksi?  

Tekoäly on hyvä renki, mutta huono isäntä!