Johtoryhmän rooli ja tarkoitus voivat helposti hukkua operatiivisen arjen pyörteisiin. Liian usein johtoryhmän kokoukset kuluvat tulipalojen sammuttamiseen, vaikka niiden pitäisi olla hetkiä, joissa katse kohdistuu tulevaan ja yhteiseen suuntaan.
Havahduin tähän itsekin, kun haastattelin erään asiakasyrityksen johtoryhmän jäseniä yksitellen. Jokaisella oli oma käsityksensä siitä, miksi johtoryhmä on olemassa ja mikä heidän oma panoksensa siihen on. Yllättävää kyllä, osalle mukana oleminen näyttäytyi enemmän statuksen tai osallisuuden kokemuksena kuin aktiivisena vaikuttamisena.
Johtoryhmätyötä haastaa usein myös ihmisten erilaisuus. Persoonat ja roolit vakiintuvat, ja kokous voi tuntua enemmän näytelmältä kuin aidolta keskustelulta. Jotta yhteistyö voisi olla sujuvaa, tarvitaan kahta asiaa: kykyä tunnistaa omat vahvuudet ja kehityskohteet sekä halua ymmärtää toisia. Vasta kun tunnen itseni, voin todella kohdata toisen.
Valmentajan näkökulmasta kehittäminen alkaa siitä, että pysähdymme kysymään: missä olemme nyt? Se edellyttää kuuntelemista, aitoja kysymyksiä ja turvallista tilaa, jossa voi pohtia ääneen. Usein merkittävin oivallus syntyy jatkokysymyksestä – siitä, joka vie ajattelun pintaa syvemmälle.
Kun nykytila on ymmärretty, on mahdollista nähdä, mikä toimii, mihin kannattaa panostaa ja mitä on muutettava. Muutos lähtee aina liikkeelle kysymyksestä Miksi. Itse liputan Simon Sinekin Kultaisen Ympyrän puolesta, sillä se toimii niin strategiatyössä, johtoryhmissä kuin asiantuntijoiden valmennuksissa.
Jos jokin ei toimi, sen tekemistä kannattaa muuttaa. Joskus taas tarvitaan rohkea nollaus. Muistan erään tilanteen, jossa mikään ehdottamani kehittämistoimi ei tuntunut sopivan johtoryhmän arkeen – kalenterit olivat jo tupaten täynnä. Lopulta ehdotin hiukan leikillisesti: mitä jos poistamme kaikki sisäiset palaverit ensi vuodelta ja aloitamme uuden johtamisjärjestelmän mukaiset kokoukset puhtaalta pöydältä?
Reaktio oli lähes helpotuksen huokaus. Kun kalenterit tyhjenivät, syntyi tilaa uudelle strategialle, yhteistyölle ja kasvulle.
Oivallukseni? Jos lautasella on jo alkuruoka, pääruoka ja jälkiruoka, siihen ei enää mahdu yhtään uutta annosta.
Kolme käytännön vinkkiä johtoryhmän kehittämiseen
- Pysähtykää kysymään miksi
Miksi tämä johtoryhmä on olemassa juuri nyt? Mikä on sen tärkein tehtävä? Kun peruste on kirkas, päätösten tekeminen ja priorisointi helpottuvat. - Tunnistakaa omat ja toisten vahvuudet
Vahvuuksien esiin nostaminen lisää luottamusta ja antaa pohjaa avoimelle keskustelulle. Samalla syntyy ymmärrys siitä, missä tarvitaan toisten tukea. - Laittakaa kalenteri kuntoon
Tyhjä tila kalenterissa on usein paras lahja johtoryhmälle. Se antaa mahdollisuuden ajatella, keskustella ja tehdä oikeasti merkityksellisiä päätöksiä. Joskus vanhan palaverikäytännön rohkea nollaus voi olla tehokkain kehittämistoimi.
Lopuksi
Johtoryhmän kehittäminen ei ole yksittäinen projekti, vaan jatkuva matka. Sen varrella opitaan, oivalletaan ja välillä myös kompastutaan – mutta juuri se tekee matkasta arvokkaan. Kun johtoryhmä löytää yhteisen suunnan ja tavan toimia, se ei ainoastaan johda yritystä paremmin, vaan myös vahvistaa koko organisaation hyvinvointia ja kasvua.
Jonna Pekkala
asiakkuusjohtaja, valmentaja
