Johtaminen vaatii paljon ja voi olla kovin yksinäistä hommaa. Toisaalla ovat tavoitteet joihin pitää päästä – toisaalla henkilöt, joiden kanssa kuljetaan yhdessä niitä kohti. Intressit eivät koskaan kohtaa täydellisesti, vaan aina joutuu tekemään kompromisseja. Oman roolin mukanaan tuomat tavoitteet voivat olla jopa ristiriidassa keskenään, aikapaine on valtava, koko ajan on saatava enemmän aikaan ja samalla täytyy pohtia tekijöiden kompetensseja, verkostoja ja jaksamista. Lisäksi kaikki ympärillä muuttuu, myös ne asiat, joiden luulit olevan pysyviä.

Miten tämän kaiken voisi yhdistää niin, että voit olla tuloksiin tyytyväinen ja että tekeminen on kestävällä pohjalla? Porukalla pitää riittää virtaa vielä ensi vuonnakin. Mielen valtaa tunne siitä, että omalla lautasella on liikaa. Päivät venyvät, työ vie kaiken energian niin, ettei kotiin jää kuin rippeet itsestä. Niillä rippeillä ei enää jaksa lähteä liikkumaan, tapaamaan ystäviä tai tekemään muutakaan voimia palauttavaa. Kierre on valmis. Kun huomaa että perheelle tai sille kaikkein tärkeimmälle harrastuksellekaan ei enää löydä aikaa tai jaksamista, pitää viimeistään herätä – ja äkkiä!

Tilannetta ei ratkaise se, että tekee vaan enemmän ja nopeammin sitä mitä on ennenkin tehnyt, vaan tarvitaan uudenlaista tekemistä ja ajattelua. Tähän auttaa vain puhuminen. Se, että matkan varrella kun huomaa lautasensa täyttyvän, pääsee ruotimaan asioita jonkun luotetun henkilön kanssa. Jonkun joka voi olla peilinä, auttaa sinua näkemään tilanteesi neutraalisti ja herätellä katsomaan asioita uudesta näkökulmasta. Tämä henkilö voi löytyä omasta työyhteisöstäsi, se voi olla nykyinen tai entinen kollega, nimetty mentori tai coach. Tällaisen henkilön voi myös löytää ystäväpiiristään tai kotoa. Ja jos tuntuu siltä, ettei omasta verkostosta löydy sellaista henkilöä jolle kokisi voivansa luottamuksellisesti kertoa asioitaan ja ajatuksiaan, kannattaa miettiä ulkoisen coachin tarjoamaa apua.

Kun tuntuu siltä, että se haastavia asioita ja vaatimuksia sisältävä iso musta ukkospilvi oman pään päällä seuraa sinua kaikkialle, kannattaa sitä viimeistään alkaa pilkkoa toisen henkilön avustuksella. Raskas pilvi on mahdollista jakaa pienempiin osiin; ehkä se muuttuu useaksi sadepilveksi, ja kun niitä vielä priorisoidaan ja aikataulutetaan, lopputuloksena voi olla taivaan täydeltä kumpupilviä. Ne eivät enää tunnukaan raskailta ja ahdistavilta, vaan niitä tekee jo mieli alkaa työstää yksi kerrallaan. Ilman toisen ihmisen tarjoamaa peiliä ja neutraalia näkemystä on vaikeaa saada ne väistämättä kertyvät pilvet hallintaan. Lisäksi jo se, kun päästää asiat suustaan ja kuulee miltä ne kuulostavat, auttaa jäsentämään niitä.

Jaksamistasi vaaliaksesi hanki siis ajoissa työasioiden jakamiseen neutraali ja luotettava puhekumppani, niin annat auringolle mahdollisuuden valaista elämääsi.

Carola Hjelt,

Kitchen of Insights