(Ja mitä aivosi yrittävät kertoa sinulle siitä)

Kuvittele, että aivosi ovat orkesteri.
Jokainen soittaja hoitaa omaa osaansa: yksi tulkitsee sanoja, toinen lukee ilmeitä, kolmas säätelee tunnetilaa.
Kun istut kasvokkain palaverissa, tämä orkesteri toimii kuin hyvin harjoiteltu yhtye – kaikki aistit ovat mukana, rytmi on luonteva, ja muisti tallentaa asiat kuin kauniin sävelen.

Mutta kun siirryt etäpalaveriin, orkesteri joutuu soittamaan sumussa.
Kuva rajautuu kasvoihin, ääni kuuluu kaiuttimesta, ja oma kuvasi tuijottaa sinua kuin peili.
Aivojen pitää arvailla ja täydentää puuttuvia vihjeitä: mitä toinen ajattelee, onko joku mukana vai poissa, kuuluiko tuo huokaus vai oliko se nettiyhteys?
Tämä tekee etäpalaverista yllättävän raskaan – ei siksi, että aihe olisi vaikea, vaan koska aivot joutuvat tekemään kaksin- tai jopa kolminkertaisen määrän työtä.

Aivot ylikuormittuvat ruudun äärellä

Tutkimusten mukaan aivot väsyvät videokokouksissa enemmän kuin kasvokkain.
Stanfordin yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että jatkuva katsekontakti useiden kasvojen kanssa nostaa stressitasoja ja aiheuttaa niin kutsuttua Zoom-väsymystä.
Aalto-yliopiston ja Työterveyslaitoksen selvityksissä puolestaan huomattiin, että etäpalaverit kuluttavat muistia ja keskittymiskykyä jopa viidenneksen enemmän kuin läsnäkokoukset.

Kun aivot ylikuormittuvat, muisti alkaa pettää.
Tiedot eivät jää mieleen, sanat katoavat kesken lauseen ja kokouksen jälkeen on tunne, että “kaikki meni ohi”.
Tämä ei johdu huonosta muistista – vaan siitä, että aivojen kapasiteetti on hetkellisesti täynnä.

Miksi etäpalaveri tuntuu niin raskaalta?

Liikaa katsekontaktia – Videopalaverissa kymmenet kasvot näyttävät katsovan sinua yhtä aikaa. Aivot tulkitsevat tämän voimakkaana sosiaalisena signaalina, joka kuluttaa energiaa.

Liian vähän vihjeitä – Kun kamera on pois päältä tai eleet jäävät näkymättömiin, aivot joutuvat arvailemaan muiden reaktioita. Se väsyttää yhtä paljon kuin liiallinen ärsyke.

Multitaskaus – Etäkokouksissa on helppo lipsahtaa tarkistamaan sähköposti tai kalenteri. Jokainen kontekstinvaihto kuluttaa muistia ja keskittymistä.

Liikkumattomuus – Kun keho pysyy paikallaan, vireystila laskee. Liike on kuin aivojen happi – ilman sitä ajatus puuroutuu.

Mitä voit tehdä, jotta aivot pysyvät mukana pelissä?

  1. Pidä taukoja – Jo muutama minuutti ilman ruutua auttaa aivoja palautumaan.
  2. Lyhennä kokouksia – 25 minuutin palaveri on usein tehokkaampi kuin tunnin mittainen.
  3. Piilota oma kuvasi – Oman kasvokuvan katsominen jatkuvasti kuormittaa yllättävän paljon.
  4. Aktivoi ja liiku – Kysy, osallista, nouse välillä seisomaan. Aktiivisuus herättää myös aivot eloon.

Lopuksi

Etäpalaverit eivät ole vihollinen – mutta ne ovat eri maailma kuin kasvokkain kohtaaminen.
Aivomme eivät ole vielä täysin sopeutuneet siihen, että yhteys kulkee valokuidun kautta eikä katsekontaktin.

Siksi pienillä muutoksilla – tauoilla, liikkeellä ja aidolla vuorovaikutuksella – voi olla suuri merkitys.
Aivosi kiittävät, ja orkesteri alkaa taas soittaa kirkkaammin.

Kaipaatko apuja? Ota yhteyttä Jonnaan sähköpostitse, jonna.pekkala@careerjoy.fi tai soita 040 503 4595