Naiset nousevat yhä useammin johtajiksi, yritysten johtoryhmiin ja muihin vaativiin tehtäviin. Silti monet ylimmän johdon tehtävät ovat edelleen miesvaltaisia.

Moni nainen vetää miljardiluokan liiketoimintaa, mutta silti suurin osa pörssiyhtiön toimitusjohtajista on miehiä.

Naiset kouluttautuvat, pätevöityvät, ahkeroivat, mutta matka keskijohdosta ylemmän johdon tehtäviin voi olla kivikkoinen.

Miksi näin?

Osasyy on johtamis- ja yrityskulttuurissa, mutta paljon on kiinni myös naisten omasta, alitajuisesta ajattelutavasta. Osa naisista on liian itsekriittisiä ja jää jumiin kiltin ja ahkeran tytön rooliin.

He hoitavat työnsä tunnollisesti, tekevät välillä muidenkin työt ja ovat usein yritysjohdon luottopakkeja. He eivät pidä liikaa meteliä itsestään, ettei kukaan pidä tyrkkynä.

Samalla joku toinen delegoi työt eteenpäin, verkottuu sujuvasti, tuo itsensä ja ajatuksensa esiin reippaasti ja itsevarmasti kokouksissa.

Kumpi todennäköisemmin ylennetään?

Ota tilaa, käytä valtaa

Kirjoittaessani Johtajanaiset-kirjaa esiin nousi kolme asiaa, jotka ovat samalla naisten pahimmat kompastuskivet työelämässä: kiltin tytön syndrooma, huijarisyndrooma ja täydellisyyden tavoittelu.

Kiltin tytön syndroomaa poteva ei osaa sanoa ei, huijarisyndrooman uhri ei usko omiin kykyihinsä, vaikka olisi kuinka pätevä, ja täydellisyyden tavoittelija uuvuttaa itsensä jahdatessaan mahdotonta, kun mikään ei koskaan riitä.

Talouselämä-lehden (18/2019) 80:lle päättäjänaiselle tekemässä kyselyssä todetaan, että pahin este naisen urakehitykselle on yhä miehiä suosiva yrityskulttuuri. Toinen este on kyselyn mukaan naisten oma asenne.

”Naisten pitää ottaa kyynärpäät käyttöön ja tuoda itsensä esille.” sanoo yksi vastaajista.

Sama nousee esiin Johtajanaiset-kirjan haastatteluissa. Huipulle pääsee vain, jos on pokkaa ja halua ottaa tilaa ja käyttää valtaa. Liiallisella ujostetulla ja vaatimattomuudella ei ylimpään johtoon edetä. Täytyy uskaltaa tuoda itsensä esiin.

Murra ajatuslukkosi, tartu tilaisuuksiin

Avain irti itsensä vähättelystä on oman mielen lukkojen murtaminen. Ennen kaikkea omien alitajuisten ajatusmallien huomaaminen. Miten puhut itsellesi? Onko ääni päässäsi syyllistävä, kriittinen ja moittiva?

Mitä sä taas yrität, katso nyt miten typerä olet, taas teit virheen, sitäkään et osannut ja näytätkin ihan hirveeltä.

Jos näin puhuu itselleen kaiket päivät, ei ihme, että itsetunto on nollassa.

Naisten on välillä yllättävän vaikea aidosti uskoa itseensä ja omiin kykyihinsä. Me jäämme jumiin virheisiin ja repostelemme niitä päässämme loppumattomiin.

On hyvä tiedostaa, että aivot on tarinankertoja ja ajatuksemme eivät aina ole totta. Kun tunnistaa omat vinoutuneet ajattelutapansa, voi alkaa muuttaa niitä.

Pitää myös mennä rohkeasti kohti pelkoja. Rohkeutta ja itseluottamusta saa tekemällä asioita, joita ei omasta mielestään osaa.

Kun eteen tulee ainutlaatuinen tilaisuus, tartu siihen. Jos sinulle tarjotaan esimiestehtävää, ylennystä tai loikkaa kohti uusia mahdollisuuksia, ota se vastaan.

Hyppy tuntemattomaan opettaa eniten

Kaikki haastattelemani huippujohtajat ovat ottaneet jossain vaiheessa uraa loikan tuntemattomaan. Moni heistä on miettinyt kesken hypyn, että mitähän tuli tehtyä ja tuleeko tästä mitään, mutta lähtenyt kuitenkin eteenpäin.

Sellaisissa hetkissä oppii eniten, jotka tuntuvat tavalla tai toisella vähän pelottavilta.     Samalla oma rohkeus kasvaa. Mitään ei saa, ellei mitään pyydä.

Jos haluaa muutosta, täytyy ensin muuttaa oma asenteensa.

Anu Kuistiala Anu Kuistiala on MTV Uutisten entinen päätoimittaja, nykyinen itsenäinen yrittäjä. Anu puhuu, kouluttaa ja valmentaa, miten menestyt työelämässä ja saat äänesi kuuluviin. Anun kirja Johtajanaiset (Alma Talent) ilmestyi lokakuussa. Kirjassa kuusi suomalaista huippujohtajaa kertoo tarinansa ja parhaat oivalluksensa työelämästä, johtamisesta ja mitä huipulle pääseminen vaatii.