Kesäloma on monelle aikaa palautua työstä. Samalla se voi olla aikaa kohdata itsensä hieman uudella tavalla.
Kun kokoukset loppuvat, sähköposti hiljenee ja kalenteri tyhjenee, on aikaa miettiä asioita, joille arjessa ei kenties jää tilaa. Mikä minulle on tärkeää juuri nyt? Kuinka paljon haluan rakentaa sen varaan, mitä nyt teen tai sen varaan mikä minua kutsuu?
Entä kuka olen ilman työrooliani?
Saatamme määritellä itseämme työn, tittelin, roolien ja elämäntilanteiden kautta. Ja huomaamatta niistä tuleekin osa tarinaa, jonka kerromme itsestämme myös itsellemme.
“Olen toimitusjohtaja”
“Olen yrittäjä”
“Olen COO”
“Olen opettaja”
“Olen rahoitusalan ammattilainen”
Vaikka nämäkin ovat totta, eivät ne vastaa kysymykseen ”kuka minä olen”?
Elämä kuitenkin tuo eteemme uusia rooleja ja tilanteita riippumatta siitä, olemmeko niihin valmiita. Työ vaihtuu, lapset kasvavat, terveys horjuu, yritys perustetaan tai työura päättyy. Rooli voi muuttua yhdessä hetkessä, mutta identiteetti harvoin muuttuu samaa tahtia.
Siksi muutokset eivät ole vain käytännön järjestelyjä. Ne koskettavat usein paljon syvempää kysymystä siitä, kuka olen nyt ja kuka olen, jos en enää ole se, joka olin ennen?
Identiteetti ei ole pysyvä ominaisuus
Milloin jokin asia muuttuu identiteetiksi? Ja miten luopua siitä. Nämä ovat itseäni kiinnostavia kysymyksiä.
Identiteetti ei ole pysyvä ominaisuus vaan jatkuvasti päivittyvä tarina, jonka kerromme itsestämme.
Olen itse saanut pohtia identiteettiä useamman kerran elämäni aikana. Pitkään määrittelin itseäni rahoitusalan ammattilaisena. Uramuutoksessa ja työttömyysaikana jouduin pohtimaan, mikä on se ydin, kun työ ja titteli jää pois. Myöhemmin henkilöstöjohtamisen ammattilainen, yrittäjyys, valmentajan työ ja oman DEO (Dream Executive Officer) roolini rakentaminen ovat vähitellen muuttaneet myös tarinaa, jota kerron itsestäni itselleni.
Muutos ei tapahtunut yhdessä päätöksessä tai siinä, kun vaihdoin työtä. Ensin muuttui rooli, sitten syväluotaavan tutkiskelun ja työskentelyn kautta toiminta ja vasta ajan myötä myös identiteetti. Ja joskus se tapahtuu juuri näin.
Kun vanha ei enää riitä ja uusi on vielä kesken
Joskus löydämme uuden identiteettimme vasta tekemisen kautta ja joskus taasen seuraava askel ei vaadi lisää tekemistä, vaan uudenlaista suhdetta itseen. Tällöin suurin epävarmuus ei liity siihen, mitä seuraavaksi teemme, vaan siihen, keitä olemme sen jälkeen.
Muutos voi tuntua epävarmuutena, keskeneräisyytenä tai ristiriitana. Toiset saattavat nähdä tilanteen ulkopuolelta ja ajatella, että ihminen on hukassa. Todellisuudessa hän saattaa olla rakentamassa jotain uutta.
Tarvitaan tunnetaitoja kohdata omia pelkoja, uskomuksia ja luopumista.
Myös suru voi kulkea mukana, kun luovumme jostakin, joka on ollut osa meitä. Se on ollut kenties tapa nähdä itsemme, tuttu rooli tai identiteetti, joka on kulkenut mukana pitkään.
Sallitko itsellesi uudenlaisen tavan nähdä itsesi?
Jos olet uuden edessä, sinun ei tarvitse nähdä koko polkua valmiiksi.
Riittää, että pysähdyt tutkimaan sitä tarinaa, jota kerrot itsestäsi ja kuuntelemaan, mitä sinulle on juuri nyt tärkeää.
Joskus emme tarvitse vastauksia vaan aikaa, kysymyksiä ja turvallisen tilan tutkia niitä.
Kirjoittaja on yksi Careerjoyn valmentajistamme. Kun haluat pohtia niitä yhdessä, ota yhteyttä.
Heidi-Maria Kokkonen
Certified Business Coach® | Certified Meta-Skill Coach® | Certified EQ-i 2.0®
p. 050 376 0471, heidi-maria.kokkonen@careerjoy.fi
Saatat olla kiinnostunut myös aiemmasta kirjoituksesta itsetuntemuksesta
